Kirjaston historiaa Kauhajoella
Eteläpohjalaisten ylioppilaiden keräysvaroilla hankkima 28 niteen pikkukirjasto aloitti toimintansa Kauhajoella v. 1851. Innokkaimmin kirjastoa puuhasi kirkonisäntä Matti Hautaniemi. Tämä kirjasto jäi kuitenkin lyhytikäiseksi ja seuraavalla vuosikymmenellä v. 1860 varapastori Samuel Hellgren ja opettaja Matti Kiviniemi keräsivät rahaa, ostivat kirjastoon 156 kirjaa ja saivat perustettua kirjaston uudelleen.
Vuonna 1875 Kauhajoen kappelin kirjastolla oli 280 nidettä. Ensimmäisenä kirjastonhoitajana toimi räätäli Emil Högander ja hänen jälkeensä pastori Hellgrenin sisaret. Väkkäri Wilhelm Högander hoiti kirjastoa vuoteen 1874. Tämän jälkeen sen otti hoitoonsa kanttori E.J. Valdeman.
Vuonna 1907 Kauhajoella oli kahdeksan kirjastoa ja kunta otti ne hoitoonsa. 1950-luvulle tultaessa Kauhajoella oli kantakirjasto, 13 piirikirjastoa ja lainausasema. Opettaja Johannes Leppänen ja apteekkari Jaakko Joukamo ottivat kirjaston kehittämisen asiakseen.
Vuoden 1924 alusta kirjaston ensimmäiseksi vakinaiseksi hoitajaksi tuli Elis Panula, joka toimi kantakirjastonhoitajana 28 vuotta. Lainauksen vilkastuessa kunta palkkasi kirjastoapulaiseksi Elsa Panulan. Vuoden 1951 alusta hän toimi vakinaisena kirjastonhoitajana vuoteen 1966 apunaan yksi kirjastoapulainen.
1960-luvun alussa Kauhajoella oli kantakirjasto ja 17 lainauspistettä. Kirjasto toimi tuolloin vuonna 1953 valmistuneen kunnanviraston (nyk. kansalaisopisto, Opintola) alakerrassa, sitä ennen kantakirjasto sijaitsi seurakuntatalossa olevassa huoneistossa. Kunnanviraston alakerrasta kirjasto joutui vielä muuttamaan kaksi kertaa. v. 1975 kirjastolle vuokrattiin tilat Mannilan liiketalosta Topeekan ja Urheilutien risteyksestä. 1980-luvun alussa kirjaston oli vielä muutettava väliaikaisiin tiloihin vanhalle kunnallistalolle, nykyiselle nuorisotalolle ”Räimiskälle”.
1960-luku oli kirjaston kehityksen huippuaikaa. Vuonna 1969 Kauhajoki sai ensimmäisenä maalaiskuntana Vaasan läänissä kirjastoauton. Sivukirjastot kävivät tarpeettomiksi, koska kirjastoauto alkoi kiertää pitäjän joka kylässä. Niinpä sivukirjastot Kainastoa ja Päntänettä lukuun ottamatta lakkautettiin. Sivukirjastojen kirjoilla täytettiin kirjastoauton hyllyt ja loput kirjat varastoitiin pääkirjastoon. Nykyään Kauhajoella on käytössä jo kolmas kirjastoauto ja Kainaston kirjasto on lopetettu.
Vihdoin toteutui pitkäaikainen unelma, kun Kauhajoelle saatiin koulujen läheisyyteen oma kirjastotalo, jossa sijaitsee myös Panula-Opisto. Arkkitehti Touko Saaren suunnittelema talo valmistui vuonna 1989. Tarkoituksenmukaiset tilat ja tietotekniikan avulla saavutettu huima kokoelmien hallinta ovat mahdollistaneet kirjaston kehittymisen nykyisenlaiseksi tiedon ja elämysten taloksi. Suupojan alueen kunnat (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kaskinen ja Teuva) aloittivat yli kuntarajojen ulottuvan kirjastokimpan. Krannit-kirjastokimppa sai alkunsa v. 1996 ja vuonna 2009 joukkoon liittyi myös Kurikka.
Vuoden 1951 tilasto osoittaa, että kirjastoissa Kauhajoella oli yhteensä 7 812 nidettä, joita lainattiin 13 036 kertaa. Vuoden 2009 luvut näyttävät toisenlaiselta. Kokoelmassa oli 113 436 nidettä ja kokonaislainaus oli 340 812.
